Ajoin aiemmin rekkaa ja kuorma-autoa kuskaten elintarvikkeita niin Lidleihin kuin pääkaupungin kioskeihin. Työvuoron aloitusajan määritteli se, mihin aikaan autolle oli suunniteltu lastaus. Vuorot siis alkoivat milloin aamuviideltä, milloin iltaviideltä. Neljän aamuvuoron jälkeen saattoi olla vaihto kolmeen iltavuoroon.

Työaikojen sijoittuminen kello 5:n ja 23:n väliin sekä etenkin säännöllisyys oli yksi – vaikkei suinkaan merkittävimpiä – syistä siihen, että halusin palata rahtihommista pakkaria ajamaan.

Roskakuskien työajat nimittäin ovat kuljetusalan säännöllisimpiä.

Määräykset määrittävät

Säännöllisyys pohjautuu pitkälti jätehuoltomääräyksiin. Määräykset ovat kunnan tai useita kuntia edustavien lautakuntien tai muiden viranomaisten laatimia ja ne koskevat toiminta-alueen jätehuoltoa velvoittaen niin jätteen haltijaa, kuljettajaa kuin vastaanottajaa. Määräykset kertovat myös sen, milloin jätteiden kerääminen on sallittu.

Voi käydä hellepäivänä järvessä pulahtamassa.

Helsingin kantakaupunkiin suuntaavat roskakuskit appareineen todennäköisesti lähtevät varikolta jo aamuneljältä, sillä keräyksen saa aloittaa kello 5. Helsinki lieneekin ainoita alueita, joissa roskakuskit saavat työskennellä niin aikaisin (ja sekin pitkän oikeustaiston jälkeen). Useimmiten aloitus on sallittu kello 6 ja keräily saa jatkua kello 21:een tai 22:een saakka.

Tälle 15-17 tunnin mittaiselle aikavälille roskakuskien työvuorot pääasiassa sijoittuvat, ja varsinaisia yövuoroja ei ole.

Aamulla uni maistuu minulle paremmin kuin illalla. Siksi Sysmässä omassa urakassa tuuratessani suuntasin purkeille usein vasta seitsemän aikoihin. Joustava aloitusaika voi olla mahdollista, jos on auton ainoa kuski ja listan saa ajettua keräilyajan puitteissa.

Viikonloput vapaita

Määräykset rajaavat keräilyn arkipäiviin ja usein myös lauantaihin, sillä joissakin kohteissa jätettä tulee niin paljon, että tyhjennys tarvitaan kuutena päivänä viikossa. Poikkeusluvalla sunnuntaisinkin saa kerätä, samoin kuin arkipyhinä. Esimerkiksi joulun ja pääsiäisen aikaan roskikset voisivat ylitäyttyä, jos osana pyhistäkin ei niitä tyhjennettäisi. Joulun ja pääsiäisen kaltaisina juhla-aikoina on siis duunia odotettavissa muinakin kuin arkipäivinä.

Valtaosassa maata juhla-aikojen ulkopuolella pärjätään viiden päivän tyhjennyksillä, ja roskakuski usein nauttii vapaista viikonlopuista. Toisaalta roskia ei voi jättää keräämättä, ja jos arkiviikolla ei kaikkea ehditä tekemään, jatketaan töitä viikonloppuna. Lauantaipäivän vuorosta ei lähtökohtaisesti saa erillistä korvausta, jos palkkajakson vaaditut vapaat löytyvät muilta päiviltä, mutta sunnuntaista kuuluu saada aina pyhätyökorvaus.

Ei ole mahdotonta, että pakkaria ajetaan aamusta iltaan.

Olen ottanut ilon irti säännöllisistä työviikoista. Viikonloput käytän palautumiseen fyysisestä työstä, ja teen usein kevyitä firman johtotöitä. Maanantaisin on hyvinkin virtaa uuden viikon aloittamiseen – ja tarpeen se on, sillä maanantait ovat usein isoja päiviä. Monessa kohteessa on viikonlopun jäljiltä saatava astiat tyhjiksi.

Kiirehtimisestä omaan tahtiin

Huomaan ihmisten monesti ajattelevan, että roskakuskilla on kiire. Toisinaan tarve tehdä työtä tehokkaasti tulee siitä, että päivän reitillä on paljon astioita, mutta kohteliaisuudesta ja muusta ammattitaitoisuudesta ei pidä joutua tinkimään. Osaava pakkarikuski kykeneekin koviin tehokkuuksiin ja siistiin työnjälkeen yhtäaikaisesti.

Oma kokemukseni työntekijänä on se, että työnantajat eivät vaadi kiirehtimistä, kunhan työt tekee ajallaan. Näin ollen voi nauttia maaseudun rauhasta, käydä hellepäivänä järvessä pulahtamassa ja jutella asukkaiden kanssa, ehkä jopa ajaa lopuksi työautolla kotiin. Toisaalta joillakin pakkarikuskeilla on into saada lista ajettua nopeasti ja lähteä hyvissä ajoin varikon kautta kotiin.

Parempi onkin varautua siihen, että roska-autoa ajetaan aamu- ja iltavuorossa ja usein niin, että vuoro vaihtuu viikoittain. Jos yksittäisen auton ajopari olisikin sopinut pysyvistä aamu- ja iltavuoroista, työnantaja kieltää sen työkavereiden peräänkuuluttaman tasapuolisen kohtelun perusteella.

Taukoja muttei ajo- ja lepoaikoja

Ajo- ja lepoaika-asetus, joka muun muassa rajaa yhtämittaisen ajoajan 4,5 tuntiin, ei koske ovelta ovelle tapahtuvaa talousjätteen keräystä. Työntekijälle on silti tarjottava työaikalain mukainen puolen tunnin tauko jokaista 5,5 tunnin työskentelyjaksoa kohti. Taukoa ei ole pakko pitää.

Roskakuskin työvuoron pituutta rajoittaa työaikalain 34. pykälän perusteella työehtosopimus. Koska työehtosopimuksen 11. pykälän perusteella vuorokausilevon on oltava vähintään 9 tuntia, työvuorolla saa olla pituutta enintään 15 tuntia. Ei siis ole mahdotonta, että pakkaria ajetaankin aamusta iltaan ja ollaan joka toinen päivä vapaalla.

Se ei silti tarkoita, että 8 tunnin ylittävältä työvuoron osalta saisi ylityökorvauksia. Kuljetusalan työehtosopimuksen mukaan ylityötä on 80 tunnin ylittävä määrä kaksiviikkojaksossa. Jos tekee viisi 16 tunnin työvuoroa kaksiviikkojaksossa, ei tee yhtään ylitöitä.

Voi silti sanoa, että roskakuskin työaika on kuljetusalan säännöllisimpiä – aamulla töihin lähtiessä voi pääsääntöisesti olla varma, että on iltaan mennessä kotona.

Ja hyvässä pienessä porukassa työajat ovat vieläkin mahtavammat.

Palautteessa toivottiin artikkelia roskakuskin työajoista ja tyypillisestä työpäivästä. Tässäpä sellainen olisi! Jätä oma toiveesi alla olevalla palautelomakkeella.