Avainsana: lajittelu

  • Joka mummokin voi lievittää harmia pakollisesta biojäteastiasta

    Joka mummokin voi lievittää harmia pakollisesta biojäteastiasta

    TikTokkiin sain varsin happaman kommentin: ”mites näitten mummojen bioastiat kun 4 kahvin suodatinpussia siellä vaan ja pakotetaan pitää bioastiaa mikä maksaa 360e/v – -. törkeetä hyväksi pakollista rahastamista.”

    Kommentti viitannee jätelain muutokseen, jonka myötä biojäte on kerättävä erikseen myös 1-4 huoneiston kiinteistöissä vähintään 5 000 asukkaan taajamissa. Muutos astui voimaan 2024 ja siitä lähtien siis tietyillä alueilla omakotitaloissakin syntyvä biojäte on kerättävä erikseen. Kuntayhtiö on voinut toimittaa kiinteistön pihaan astian biojätteelle ja samalla tyhjennys- ja ehkä perusmaksutkin ovat alkaneet rullata. Miksi kaikki tämä, jos biojätettä tulee tosiaan vain neljä suodatinpussia? Ja onhan 360 euroa vuodessa törkeän paljon!

    Vielä varsin monessa pihassa roskakuski käy kurkkaamassa tyhjää astiaa. Päätyykö biojäte sekajätteeseen vai kompostoriin, vai onko asukas pois kotoa?

    Biojätettä lisää

    Astia kun kerran tontilla on, sitä käy roskakuski tyhjentämässä säännöllisesti ja vieläpä asukas siitä maksaa, kannattaa astiaan etsiä sisältöä. Tässä on vinkkejä, mitä astiaan voisi laittaa. Kenties nämä ovatkin aiemmin päätyneet sekajäteastiaan?

    • Ruoantähteet ja pilalle mennyt ruoka (nesteet viemäriin, kiinteämmät biojätteeseen)
    • Hedelmien kuoret, kannat ja muut syömäkelvottomat osat
    • Huonekasvit multineen
    • Kananmunankuoret ja pienet luut
    • Talouspaperi, servetit (toimii samalla kuivikkeena)
    • Maahan tippuneita omenoita, marjoja (kuitenkin ämpärillinen korkeintaan)

    Tyhjennysväli maksimiin

    Paikallisista jätehuoltomääräyksistä riippuen tyhjennysvälin voi pidentää 4 viikkoon, ainakin talvikaudeksi. Se siis tarkoittaa, että roskakuski käy kerran kuukaudessa ja että tyhjennysmaksu veloitetaan noin 12 kertaa vuodessa. Tyhjennysväli muutetaan olemalla yhteydessä kuntayhtiön asiakaspalveluun.

    Muutamien kuntayhtiöiden hintoja selaamalla väittäisin, että 140-litraisen biojäteastian tyhjennys maksaa keskimäärin 7 euroa. Kun tyhjennysvälin säätää 4 viikkoon, vuodessa biojätteen tyhjennys maksaa noin 84 euroa. Ollaankin kaukana 360 eurosta. Jos tyhjennys on joka toinen viikko, maksaa se 182 euroa vuodessa. Löyhään tutkimukseeni perustuvalla keskihinnalla kerran viikossa tyhjentämällä päästään 364 euroon. Olisiko neljän suodatinpussin mummoilla suotta kerran viikossa tyhjennys?

    Kompostori

    Vai haluavatko mummot päästä ihailemaan roskakuskin käyntiä säännöllisesti (kuskihan voi olla Pakkaripossestakin)? Kannustan toki siihen, mutta ehdotan biojäteastian vaihtoehdoksi biojätteen keräämisen kompostoriin. Tällöin ilmoitetaan kuntayhtiöön, että biojätteet kompostoidaan, ja kuntayhtiö tai sen urakoitsija hakee astian pois. Siitä saatetaan veloittaa erikseen. Jos noutomaksu ketuttaa, muista, että todennäköisesti lain siirtymäajalla oli mahdollista tehdä kompostointi-ilmoitus ja välttää astian toimitus alkuunkaan.

    Kompostoria harkitessa pitää kuitenkin muistaa, että mikä tahansa ei käy. Kompostorin on oltava lämpöeristetty ja suojattu joka suunnalta tuholaiseläimiltä. Sen on oltava sopivan kokoinen suhteessa biojätteen määrään. Puutarhajätteet voi kuitenkin kerätä vaikkapa puukehikkoon. Jos pihassa on biojäteastia ja harkitset siirtymistä kompostoriin, se maksaa itsensä takaisin 4,2 vuodessa, jos oletetaan, että tyhjennysmaksu on 7 euroa, bioastian noudosta joudut maksamaan 50 euroa ja kompostori maksaa 300 euroa.

    Oma biojäteastiani tyhjennetään 4 viikon välein, ja silloin se yleensä on 10 % täynnä. Sekajätteen tyhjennysväli muuten on 12 viikkoa, sillä olen hakenut poikkeuksellisen pitkän välin jätehuoltolautakunnalta.

    Kimppa-astia ja -kompostori

    Vielä on yksi vaihtoehto, joka vaatii hyviä naapurisuhteita. Voit nimittäin liittyä kimppa-astiaan, eli yhteen astiaan tuo biojätteensä kaksi tai useampi kotitalous. Yksi kotitalous on kimpan isäntä ja vastaa laskujen maksusta ja sopimuksen hallinnasta. Myös kompostoria käyttämään voi etsiä useita kotitalouksia, ja kimpan isäntä tekee kuntayhtiöön kompostointi-ilmoituksen kaikkien kimppalaisten puolesta.

    Jos kimppa-astiaa käyttää kaksi kotitaloutta, vuosimaksu on enää vajaa 42 euroa – kolmen kimpan vuosimaksu 28 euroa. Jos kimppaan päätyisikin samanlaisia mummoparkoja, on roskakuskin käynnillä satsi niin paljon kuin 12 suodatinpussia.

  • Tuhkat pölähtävät naamalle ja ovet paukkuvat kylkeen – mitä sinä voit tehdä?

    Tuhkat pölähtävät naamalle ja ovet paukkuvat kylkeen – mitä sinä voit tehdä?

    Haluaisitko sinä, että joku pöläyttäisi tuhkaa tai pölypussin sisällön naamallesi? Todennäköisesti et, ja ei moni roskakuskikaan sitä tahtoisi. Siitä huolimatta päivittäin saattaa erityisesti sekajäteastiassa olla pölisevää jätettä – irrallaan, suoraan astiaan tuhkalapiosta tai imurin säiliöstä kipattuna.

    Monella paikkakunnalla niin lajitteluohjeet kuin jätehuoltomääräykset kieltävät pölisevän jätteen laittamisen astiaan. Sen sijaan esimerkiksi tuhka, pöly, puupuru, paperisilppu ja rautapöly täytyy pakata tiiviisti, esimerkiksi kestävään muovipussiin tai kannelliseen muovirasiaan. Siten ehkäistään ympäristön sotkeentumista ja ennen kaikkea suojataan roskakuskia altistumiselta haitallisille aineille.

    Jätepisteellä ei kannata säilyttää tavaraa, jota ei ole tarkoitettu tuhottavaksi.

    Sekajäteastioita ei saanut katoksesta ulos siirtämättä pakkausmuovin astiaa ensin edestä.

    Haitallisia jätteitä

    Pölisevä jäte irrallaan astiassa on yksi roskakuskin kohtaamista työn turvallisuuteen ja sujuvuuteen vaikuttavista asioista. Samankaltainen jätteiden lajitteluun ja hävittämiseen liittyvä ongelma ovat kotitalousjätteen keräykseen kuulumattomat tavarat. Astiaan on voitu laittaa spraypulloja, maaleja tai sähkölaitteita. Ne voivat altistaa kuljettajan haitallisille kemikaaleille sekä syttyä palamaan jäteauton kuormatilassa.

    Jätepisteille on myös voitu tuoda isoja rojuja, usein huonekaluja, sen sijaan, että ne olisi vaikka myyty tai kuljetettu kierrätyskeskukseen. Roskakuski voi niitä siirrellä edestä, jos siitä ei ole vaaraa, mutta rojujen vuoksi astiat voivat jäädä tyhjentämättäkin. Jätepisteellä ei myöskään saa – tai ainakaan kannata – säilyttää tavaraa, jota ei ole tarkoitettu jätteenä pois kuljetettavaksi (eli pakkarin tuhottavaksi).

    Ongelmat voivat näkyä roskakuskin kehossa tulevaisuudessa.

    Hankalia jätepisteitä

    Moni jätepiste on roskakuskin kannalta liian ahdas, vaikkei niissä ylimääräisiä tavaroita olisikaan. Harva asia turhauttaa niin paljon roskakuskia kuin se, että astian saadakseen on siirrettävä muita astioita edestä. Jätehuoltomääräysten tekijät ovat tämän ehkäpä tiedostaneet, sillä jätepisteiden edellytetään olevan sellaisia, ettei siirrellä tarvitse.

    Roskakuskin päivään mahtuu satoja jätekatoksia. Joa ei niin stressaa kynnyksistä ja auki pysymättömistä ovista, sillä hänen mielestään ne ovat osa työtä.

    Jätepisteissä piilee monesti muitakin harmeja. Oletko huomannut, että ovea ei saa pysymään sepposen selällään, koska ovipumppu ei lukitu eikä tuulihakaakaan ole? Entä noteerannut viiden sentin kynnyksen oviaukossa? Roskakuski huomaa nämä heti, kun sulkeutuva ovi paukahtaa kylkeen ja kun painavan astian pyörät töksähtävät kynnykseen. Yhtä lailla pyöriä vastustaa vaikkapa asfaltin railot sekä upottava hiekka – haasteita on äkkiä siis yhdessä pihassa paljon.

    Pienestä tulee isoa

    Sinulle ehkä herääkin kysymys, voitko tehdä jotain helpottaaksesi roskakuskin työtä. Ainakin voit pakata pölisevän jätteen ja toimittaa vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet oikeaan paikkaan. Ehkä myös pystyt poistamaan jätekatoksestasi kynnyksen ja huolehtimaan siitä, että oven saa pysymään auki. Näistä asioista taloyhtiöissä vastaa usein isännöitsijä.

    Rojut ja kynnykset voivat jätepisteen haltijan ja käyttäjän näkövinkkelistä olla pieniä asioita. Roskakuskille ne voivat olla jopa välitön vaara mutta vähintään kasaantuva riski: raskaiden astioiden kampeaminen kynnysten yli ja pölylle altistuminen voivat näkyä kehossa tulevaisuudessa. Jos joka viidennessäkin astiassa tai katoksessa on riskiä kasaava ongelma, päivässä niitä on 20-80. Yksikin sellainen vähemmän on parempi kuin ei mitään.

    Mitä voit tehdä?

    • Pakkaa pölyävä, hienojakoinen jäte muovipussiin, maitotölkkiin, muovirasiaan tai muuten tiiviisti.
    • Vaarallisia jätteitä otetaan vastaan monella kierrätysasemalla sekä kiertävissä keräyksissä ja yksityishenkilöiltä pääasiassa maksutta. Sähkölaitteita lisäksi ottavat vastaan niitä myyvät liikkeet.
    • Vastaanottopaikkoja voit hakea kierratys.info-sivustolta.
    • Myy tai lahjoita käyttökelpoinen tavara. Jotkin vastaanottopaikat noutavat suurikokoisia tavaroita.
    • Jätepisteiden ehostamiseen ja suunnitteluun roskakuskin kannalta turvallisiksi voit kysyä neuvoa jätehuoltoyhtiöistä.
    • Voit myös kysyä meiltä näkemystä.