Pakkaripossessa roskakuskien ei ole pakko juosta, eikä se ole välttämätöntäkään, jotta työt ehditään tekemään. Itse toisaalta otan vähintään ripeitä askeleita, jotka usein muuttuvat suoranaiseksi hölkäksi. Tällöin esimerkiksi 50 metrin matka pihan perälle astiaa hakemaan sujuu itselle mieluisammin. Hölkkään työmatkoja, joten koen nopeuden myös töissä mieluisaksi. Veren maku suussa en sitä tee, ja meillä on työntekijöitä, jotka eivät juokse.
100-250 kävelyä hytiltä astioille tekee 2,4-3,5 kilometriä
Joidenkuiden TikTokissa kommentoineiden mielestä juokseminen (tai hölkkääminen) olisi työturvallisuuden vastaista. Kieltämättä liiallinen vauhti suhteessa taitoon voi ollakin vaarallista. Hölkkäämisen tapauksessa siis sitä voisikin kompastua ja lyödä leuan asfalttiin, jos kehoa ei osaisi hallita myös nopeuden kasvaessa. Työmme turvallisuutta pohdimme ja meillä on kattava työturvallisuuden toimintaohjelma ja ohjeita turvalliseen työskentelyyn sekä työterveyshuollon kanssa tekeillä hyvinvoinnin opas.
Kävelyä sekä nousuja ja laskuja
Teki työtä millä tahdilla vain, siinä erottuu kaksi fyysisen aktiivisuuden kokonaisuutta: kävely ja autoon nousut ja laskut. Kun roskakuski kävelee pakkarin ohjaamon ovelta peräpäähän ja siitä vähintään pari metriä jäteastioille, on hän kulkenut noin 10 metriä. Astian tyhjennys hissillä lisää matkaa ainakin 4 metrillä ja paluu ohjaamon ovelle 10 metrillä. Yksi kohde, kävelyä 24 metriä.
Keskimääräinen työvuoron kohdemäärä voisi olla 200-300, ja koska osan paikoista saa samalla pysäytyksellä, voisi vuorossa olla 100-250 kävelyä hytiltä astioille. Se tekee 2,4-3,5 kilometriä. Erityisesti reisilihaksia kuormittavia autoon nousuja ja laskuja on yhtä lailla 100-250. Askeleita kertyy tuhansia, apparilla voi ylittyä kymppitonnikin.

Ei liikuntaa
Vaikka liikettä roskakuskilla riittääkin, ei se ole liikuntaa. Sorruin itse esihenkilötyössä esittelemään vaikkapa työnhakijoille työtä liikunnallisena, ja tällöin saatoin luoda vaikutelman, että roskakuski saa töissä terveyden ylläpidon vaatiman liikunnan. Pahimmillaan siitä seuraa käsitys, että voisi syödä mitä vain ja löhöillä loppuillan sohvalla. Oikeasti riippuen kuskin fyysisistä ominaisuuksista työvuoro saattaakin kuluttaa vain saman määrän kaloreita, mitä saa yhdestä hampurilaisesta.
Työssä liikkuminen ei vastaa vapaa-ajan liikuntaa
Vielä yllättävämpää on se, että tutkimuksen mukaan työssä liikkuminen ei vastaa terveysvaikutuksiltaan vapaa-ajan liikuntaa. Tämä selvisi, kun kysyin roskakuskin työn vaikutuksista terveyteen UKK-instituutista. Toisaalta ei roskakuskin työn vaikutuksia ole erikseen tutkittu ja se on varmaa, että kävely ja nousut ovat liikettä – siis pois paikallaan olosta, joka sairastuttaa.
Tarvii salilla käydä
Työn liikkuvuuden lisäksi roskakuski siis näyttäisi tarvitsevan liikuntaa. Työn liikkuvuus voi jopa petollisesti viedä terveydelle tarpeellisen liikunnan innon, ja toisaalta liikunnan harrastaminen työn ohessa ylläpitää jaksamista töissä. Työfysioterapeutin mukaan kevyt liikunta itse asiassa palauttaa työvuoron jälkeen.
Vaikka se aluksi voi raskaalta vaikuttaa, työvuoron jölkeen on syytä siis vaikkapa kävellä kotiin, tai hurauttaa autolle kuntosalille tai kuntopiiriin. Ja jos työvuorossa mukien perässä hölkkää (tai juoksee) niin, että sykekin nousee, ainakin arkijärjellä kuvittelisi jo saavansa liikuntaa.





Vastaa käyttäjälle Nipa Peruuta vastaus