Olen kirjoittanut artikkelin kuljetusalan työehtosopimuksen ja muutaman muun lähteen pohjalta niin, kuin tekstiä osaan tulkita. Olen myös aiemmin osallistunut lakeja ja työehtosopimusta koskeviin koulutuksiin. Jos havaitset tekstissä virheitä, ilmoitathan niistä sivun alaosassa olevalla palautelomakkeella. Lue lisää tes:n oikein ymmärtämisestä tästä artikkelista.

Roskakuskin palkka määräytyy lähtökohtaisesti ALT:n ja AKT:n solmiman kuljetusalan työehtosopimuksen (tunnetaan myös lyhenteellä AKT TES) mukaisesti. Lähtökohtaisesti-sana selittyy sillä, että alalla muunlaiset tavat maksaa palkkaa ovat ilmeisesti yleisiä. Ne voivat silti olla lainmukaisia, koska työehtosopimuksen mukaan ”palkkaus voidaan järjestää kaikilla mahdollisilla tavoilla”, kunhan työntekijä saa vähintään samansuuruisen palkan kuin saisi tes:n mukaisesti aikapalkalla työskennellessään ja lisät huomioiden.

Kuljetusalan työnantajan on noudatettava työehtosopimusta, vaikka ei itse olisi järjestäytynyt eli olisi työnantajaliiton jäsen. Myös vaikka työntekijä ei kuuluisi työntekijäliittoon, hän on oikeutettu tes:n mukaiseen palkkaan ja muihin tes:sta määräytyviin työsuhteen ehtoihin. Tämä johtuu siitä, että kuljetusalan työehtosopimus on yleissitova vahvistamislautakunnan päätöksellä.

Tuntipalkka ja erikoislisä

Tavanomaisista työtunneista roskakuskille maksetaan tuntipalkkaa, joka määräytyy työehtosopimuksen palkkataulukosta. Siksi palkkaa kutsutaan myös taulukkopalkaksi. Palkan suuruus määräytyy työkokemuksen vuosina lasketusta määrästä. Työkokemukseksi katsotaan ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana työskentely. Eräiden ammattitutkintojen sekä toisen asteen logistiikan kolmevuotisen perustutkinnon suorittamisesta lasketaan kokemusta 8 kuukautta.

Roskakuskille maksetaan lisäksi työajasta erikoislisä, jonka suuruus on 5 prosenttia perustuntipalkasta. Jos siis on esimerkiksi aloittava roskakuski, hän saa tunnilta 16,56 euroa ja palkkajaksosta 80 tunnilta 1 324,80 euroa. Koska tes:n mukaan erikoislisä maksetaan työajasta, se kuuluu maksaa myös esimerkiksi täytetunneista ja ylityötunneista.

Keskituntiansio

Työehtosopimuksen perusteella tietyistä tunneista maksetaan keskituntiansion eli KTA:n mukaan. KTA lasketaan tietyissä aikajaksoissa ja näin laskettu KTA on käytössä laskemisjaksoa seuraavasta sellaisesta palkkajaksosta, jonka tunneista enintään puolet sijoittuu laskemisjaksoon. Jos työntekijällä on laskemisjaksossa työtunteja alle 160, hänelle ei lasketa KTA:ta. Uudelle työntekijälle ei käytännössä ensimmäisiin palkkajaksoihin KTA:ta lasketa. Silloin kun KTA:ta ei lasketa tai se on tuntipalkkaa pienempi, käytetään sen tilalla tuntipalkkaa.

KTA muodostetaan laskemalla laskemisjakson palkkojen summa, ilman ylityö- ja sunnuntaikorvauksia, työtuntien summalla. Laskemisjaksoja ovat helmi-, maalis- ja huhtikuu, touko-, kesä- ja heinäkuu, elo-, syys- ja lokakuu sekä marras-, joulu- ja tammikuu. KTA:n mukaan maksetaan palkka sairausajalta, hätätyöstä, pekkas- ja sunnuntaipäiviltä sekä eräistä tilapäisistä poissaoloista. Lisäksi ylityökorvaus lasketaan KTA:sta. Työnantajan velvoittaman koulutuksen ajalta maksetaan KTA:n mukaan, jos koulutusaika sijoittuu säännölliseen työaikaan. Työajan ulkopuolelle sijoittuvalta koulutusajalta maksetaan tavallista tuntipalkkaa.

Vuosiloman palkka määräytyy niin, että työntekijälle lasketaan lomakeskituntiansio ja kerrotaan se lomapäivien lukumäärästä johtuvalla luvulla. Loma-KTA muodostetaan niin, että yhteen lasketaan lomanmääräytymisajalta eli 1.4-31.3. työtuntien määrä ja jaetaan summalla samana aikana maksettu palkka. Palkkasummaan ei kuitenkaan lasketa hätätyö- ja ylityökorvauksia. Lomaltapaluuraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta.

Ilta-, yö- ja ylityölisä

Iltatyölisää maksetaan työajalta, joka sijoittuu kello 18 ja 22 välille, ja yötyölisää työajalta, joka sijoittuu kello 22 ja 6 välille. Iltatyölisän suuruus on 15 prosenttia tuntipalkasta ja yötyölisän suuruus 20 prosenttia.

Ylityöksi kuljetusalan työehtosopimuksen mukaan katsotaan se työaika, joka palkkajaksossa ylittää 80 tuntia. Näin ollen normaalissa palkkajaksossa ylityötä ei ole se, että työvuoron pituus ylittää 8 tuntia. Korvaus ylityöstä on ensimmäiseltä 12 tunnilta 50 prosenttia KTA:sta ja sen jälkeen 100 prosenttia. Jos työaika palkkajaksossa on 98 tuntia, maksetaan 98 tunnilta tuntipalkka ja lisäksi 12 tunnilta 50 prosenttia ja 6 tunnilta 100 prosenttia KTA:sta.

Tähän ylityön laskutapaan poikkeuksena on niin sanottu katkennut jakso: jos palkkajakso keskeytyy vuosiloman, sairausloman tai vastaavan hyväksyttävän syyn, ei kuitenkaan pekkasvapaiden, vuoksi, pidetään jaksoa katkenneena. Myös jos työsuhde alkaa tai päättyy jakson keskeltä, sitä pidetään katkenneena. Katkenneen jakson ylityöt lasketaan ikään kuin päiväkohtaisesti: työtunnit jaetaan työpäivien lukumäärällä ja tuloksesta 8 ja 11 tunnin väliin sijoittuvista tunneista maksetaan 50 prosentin ja yli 11 sijoittuvista osista 100 prosentin korotus.

Vapaapäivätyö

Työehtosopimuksen mukaan työntekijälle kuuluu palkkajaksossa neljä vapaapäivää. Niiden on oltava merkittyinä työvuorolistaan ja jakauduttava niin, että palkkajakson ensimmäisellä viikolla on kaksi ja toisella kaksi vapaapäivää. Työntekijän suostumuksella jako voi olla myös niin, että toisella viikolla on yksi ja toisella kolme vapaapäivää. Pääsiäislauantai sekä juhannus- ja jouluaatto ovat aina vapaapäiviä, eli niille ei saa suunnitella työvuoroa eikä pekkasta.

Mikäli työntekijä tulee työnantajan pyynnöstä töihin tällaisena vapaapäivänä, hänelle maksetaan vapaapäivätyön lisää. Sen suuruus on 100 prosenttia taulukkopalkasta. Lisäksi koska vapaapäivänä tehty työ on työaikaa, siitä maksetaan 5 prosentin erikoislisä sekä se huomioidaan ylitöiden laskennassa. Pääsiäislauantaille sekä juhannus- ja jouluaatolle sijoittuvalta työajalta on aina maksettava vapaapäivätyön lisä.

Sunnuntai- ja pekkaspäivän sekä sairausajan palkka

Sunnuntaihin tai muuhun pyhäpäivään sijoittuvasta työajasta on maksettava korvaus, jonka suuruus on 100 prosenttia KTA:sta. Pekkaspäivästä eli työajan lyhennyksestä maksetaan niin ikään KTA:n mukaisesti. Yksi pekkaspäivä vastaa 8:a tuntia ja se luetaan palkkajakson työaikaan – näin ollen jos palkkajaksossa tekee muina päivinä 78 tuntia ja yhtenä päivänä on pekkanen, jaksossa ylitöitä on 6 tuntia.

Myös sairausajalta maksetaan KTA:n mukaista palkkaa. Työnantaja maksaa palkkaa 28-56 päivän mittaisen ajanjakson työpäiviltä. Ajanjakson pituus määräytyy työsuhteen yhtäjaksoisen keston perusteella. Yksi sairauspäivä vastaa työvuoroluettelon mukaista tuntimäärää, ja jos työvuoroluetteloa ei ole laadittu, sairauspäivä vastaa 8:a tuntia. Sairausaika lyhentää säännöllistä työaikaa, eli sairausajan tunnit luetaan työajaksi 80 tuntiin saakka. Jos palkkajakson työtunnit ja sairausaika ovat yhteensä alle 80, maksaa työnantaja täytetunteja 80 tuntiin saakka. Koska sairausaika on tes:n mukainen hyväksyttävä syy olla pois töistä, aiheuttaa se katkenneen jakson ja ylityöt lasketaan sen mukaan.

Matka-ajan palkka ja päivärahat

Työsopimuksessa on työntekijän asemapaikkakunta, esimerkiksi Tampere. Lisäksi työntekijän vakituisena työn aloitus- ja lopetuspaikkana on asemapaikka, vaikkapa Tampereen Hervannassa. Jos työntekijä aloittaakin työvuoronsa työnantajan määräyksestä Pispalan varikolla, on hän oikeutettu matka-ajan palkkaan. Se määräytyy tuntipalkan mukaan. Erikoislisää ei tarvitse maksaa, eikä matka-aikaa lueta työaikaan.

Sama on tilanne, jos työntekijä aloittaa tai lopettaa työvuoronsa toisella asemapaikkakunnalla – esimerkiksi Hämeenlinnassa. Työmatkoilta hän saa matka-ajan palkan. Jos työntekijä on työvuorossa vähintään 10 tunnin yhtäjaksoisen ajan estynyt ruokailemasta Tampereen (eli asemapaikkakunnan) rajojen sisällä, hän saa osapäivärahan, ellei työnantaja hanki ja kustanna ”kunnollista ruokaa”. Jos työntekijä on estynyt ruokailemasta asemapaikkakunnalla 24 tunnin ajan, maksaa työnantaja osapäivärahan sijaan kokopäivärahan.

Takuupalkka

Tes pyrkii takaamaan riittävän tienestin, vaikka työtä olisikin todellisuudessa vähemmän. Työvuoron työajaksi on laskettava aina vähintään 4,75 tuntia. Jos roskakuski käy ajamassa vapaaksi merkittynä lauantaina listan jämät 1,5 tunnissa, saa hän silti 4,75 tunnilta palkan vähintään kaksinkertaisena ja kaupan päälle 3,25 tuntia jakson työaikaan.

Lisäksi tes:n mukaan palkkajaksossa täydet tunnit on taattu. Tästä seuraa niin sanottu takuupalkka, eli kuljettaja saa työsopimuksen mukaiselta työajalta palkan, vaikka tosiasiassa työntunteja olisi palkkajaksossa ollut vähemmän. Puuttuvat työtunnit korvaavia tunteja kutsutaan myös täytetunneiksi. Niistä maksetaan kuten työtunneista eli tuntipalkka ja erikoislisä.

Eräät tilapäiset poissaolot

Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä, hääpäivä, kunnanvaltuuston, -hallituksen ja -lautakunnan kokous, lähiomaisen hautajaiset, kutsunnat ja niihin liittyvä lääkärintarkastus, kertausharjoitukset sekä lapsen sairastuminen ovat tilapäisen poissaolon aiheita. Niiden ajalta pääasiassa maksetaan palkkaa, joka määräytyy kta:n mukaan. Näitä ei käsitellä tässä artikkelissa tarkemmin, mutta tes:n määräykset niistä ovat 24 §:ssä.

Astialisät, piiskarahat ja muu palkitseminen

AKT TES:n ympäristöhuoltoalan liitteen mukaan mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista työtehon ja ansioiden kohottamiseksi, työntekijöille on varattava mahdollisuus urakkatyöhön. Urakkatyön korvauksen on oltava normaalilla urakkatyövauhdilla keskimäärin kolmekymmentä prosenttia työkohtaista taulukkopalkkaa korkeampi kolmen kuukauden jaksossa. Urakkatyöstä voidaan sopia sitä tekevien työntekijöiden kanssa.

Toisaalta tes:n mukaan määräys ei estä käyttämästä muita tulos- ja suoritepalkkioita. Piiskaraha kuvaa järjestelmää, joka palkitsee sitä enemmän, mitä enemmän saa työajalla aikaan. Tyypillinen on astialisä, joka tarkoittaa jokaisesta tyhjentämästään astiasta kuljettajalle maksettavaa rahasummaa. Toisaalta astialisässä ratkaistavana on se, että kuljettajien reitit ovat erilaisia: kaupungissa voi kuski kerätä vuorossaan 350-400 astiaa mutta maaseudulla määrä voi jäädä 50:een. Tonnilisässä palkkio suurenee kuorman painon mukana, mutta ongelma on jätejakeiden tiheydessä eli tilavuuteen suhteutetussa painossa.

Palkankorotus

Todennäköisesti myös henkilökohtaiset palkankorotukset ovat yleisiä, ja jutuilla 20 euron tuntipalkasta lienee perää. Palkan korottaminen varsinkin työnantajan aloitteesta onkin hyvä tapa osoittaa arvostusta työntekijän ammattitaitoa kohtaan.