Tekijä: Aki Pouta

  • Purkkeja, piirejä ja kynäämistä – tutustu roskakuskien sanastoon

    Purkkeja, piirejä ja kynäämistä – tutustu roskakuskien sanastoon

    Tuskin on ammattia, johon ei kuuluisi uniikkeja ilmaisuja. Ne tarjoavat alaan kiinnostavaa näkökulmaa ilmentäessään vaikkapa, miten töitä on ennen tehty tai miten jokin muistuttaa aivan toista arkista asiaa. Tutustu sanastoon, niin tiedät mistä roskakuskit puhuvat.

    Astialla on monta nimeä

    Roskakuskit tyhjentävät työkseen jäteastioita, joten totta kai niille on keksitty monia kutsumanimiä. Astia on yleinen ja ymmärrettävä mutta moni puhuu purkeista, mukeista ja kipoista. Sen sijaan vaikka kuulee asiakkaiden käyttävän sanoja laatikko, kori, sulo ja pönttö, ei niitä alalla tavanomaisesti kuule.

    Piiri saadaan kasaan.

    Astioiden ominaisuuksista puhutaan alalla paljon. Monelle kuskille sana rautapantainen aiheuttaa puistatusta, koska siihen yhdistyy ajatus pyörien jumituksesta ja vääntyneestä etureunasta. Usein kollegalle kertoo myös paljon kuussatanen, joka siis viittaa astian kokoon.

    Ajoreittien ominaisuuksia

    Ajoreitti on päivän työrupeama, joten on luonnollista, että siihenkin liittyy arkisia alan ilmaisuja. Piiri-sanan mieltäisin kokemuksen pohjalta eteläsuomalaiseksi, sillä keskisessä tyypillisempää oli puhuminen listasta. Jotkut käyttävät sanaa reitti. Valmiiksi saamiselle on myös omat ilmaisut: silloin piiri saadaan kasaan mutta joskus se voi jäädä pystyynkin.

    Nykyaikaiset kuussataset liikkuvat hyvin, varsinkin alamäessä.

    Reittiin voi kuulua erilaisia alueita. Koppeja ovat pääsiassa taloyhtiöiden täyttämät alueet, kun taas omakotialueet ovat säkkäriä. Sen taustana lienee se, että entisaikaan joka talolla oli säkkitelineet. Listoissa on myös eroja eri viikkoina niin, että yhdellä viikolla omakotialueen kadulla on vain pari useammin tyhjennettävää paikkaa mutta toisella viikolla kaikki. Silloin roskakuski sanoo, että kyseinen katu on pitkänä.

    Lähmäri, leuka vai koura?

    Puristuslevy on keskeisessä osassa työssä ja kuljettaja pääsee näkemään sen toimintaa paljon. Ehkä siksi on tullut kuvaavia sanoja kuten kauha: puristuslevyhän siirtää kaiken tavaran kuupasta kuormatilaan kuin suuri kauha. Ja joskus jätekin on aika nestemäistä.

    Vihreän painaminen on roskakuskille selvää.

    Muita puristuslevyn ilmaisuja ovat koura ja Satakunnassa kuulemma käytettävä leuka. Yksi erikoisimmista mutta yleisimmistä kutsumanimistä on lähmäri. Sanan merkitystä en tiedä, mutta siitä tulee mieleen se, että levy tekee aika sotkuista jälkeä joskus puristaessaan jätettä armotta kasaan.

    Muita pakkarin osia

    Pakkarin, eli pakkaavan jäteauton arkisesti kutsuttuna, muillekin osille tarvitaan nimiä. Hississä olevien teräksisten ulokkeiden, joihin astian etureuna asettuu, titteli on kampa, ja loogisesti ulokkeet ovat piikkejä. Astiaa kipatessa sen sisältö putoaa kuuppaan, kouruun tai jopa kauhaan, ja jos ei irtoa, astiaa kolautellaan vastinrautaan tai –tankoon. Kun mitä tahansa päätyy kuuppaan, se tulee tai otetaan kyytiin.

    Kauhomisen starttaavat napit lienevät joka valmistajan pakkarissa samanvärisiä, joten vihreän painaminen on roskakuskille selvää. Lähmärihän pakkaa jätteen kuormatilassa olevaa purkulevyä vasten mutta siitä puhutaan vastaseinänä: “kipillä aja seinä taakse”, voi olla roskakuskin ohje toiselle.

    Bioastian sisäsäkissä voi olla kätevä kantaa jätteet autoon, mutta se ei ole aina oikein.

    Kynäily on kiellettyä

    Toisinaan biojäteastiassa on sen verran vähän sisältöä, että suojasäkki kestää kantaa sen. Kun kuljettaja saa kannettua jätteen sisäsäkissä autolle, puhutaan heittosäkistä. Todennäköisesti näin toimiminen on kuitenkin vastoin oikeaa toimintatapaa.

    Ehdottoman kiellettyä on myös kynääminen eli kynällä ajaminen: se nimittäin on tehtävän kuittaamista ilman, että astiaa olisi tosiasiassa tyhjennetty. Tämä ilmaisu selittyy niin, että ennen paikat olivat paperilistoilla ja ne merkattiin suoritetuiksi kynällä.

    Nykyisin listat ovat sähköisiä ja kuitatessa sijaintikin tallentuu. Jos tyhjennyksen kanssa on jotain hämminkiä tai se ei onnistu, tehdään aspa tai kuitataan se hukkana.

  • Auto ja koti pakkomyyntiin? – Tätä on ollut yrittäjyyden alkutaipale

    Auto ja koti pakkomyyntiin? – Tätä on ollut yrittäjyyden alkutaipale

    Oman osakeyhtiön perustamisesta on reilu kaksi kuukautta ja pelkästään siihen on mahtunut huikean paljon uutta ja ihmeellistä. Olen tähän kirjoitukseen nostanut muutamia isompia tapahtumia ja havaintoja osakeyhtiön perustajana ja toimitusjohtajana.

    Ei niin pelottavaa kuin luulisi

    Täysipäiväiseksi yrittäjäksi lähteminen tarkoittaa tyypillisesti palkkatyöstä irtaantumista, ja kontolleen saa niin firman kuin omastakin taloudesta huolehtimisen. Pahimpana pelkona on tietysti konkurssi. Tästä syystä yrittäjyys voikin näyttäytyä pelottavana. Suomessa konkurssi nähdään valitettavasti helposti ikään kuin lopullisena munauksena, kun sen voisi nähdä opettavaisena kokemuksena ja sysäyksenä entistä sinnikkäämpään yritykseen.

    Minulle yrittäjyys alkoi vaikuttaa haasteelta, jonka olin valmis ottamaan. Luotan siihen, että asioihin perehtyminen, pelivaran ottaminen ja ennen kaikkea suunnitelmallisuus ja ennakointi auttavat menestymään. Myös apua ja tukea yrittäjä saa, ja Pakkaripossessakin me toimitaan tiiminä.

    Me ei kilpailutuksessa voitettu.

    Auto sai kyytiä

    Pakkaripossen vuoksi laitoin myyntiin unelmieni auton, Ford F150 Raptorin. Siitä koitui suuret kuukausikustannukset, ja olin laskenut, että niistä kustannuksista on päästävä eroon. Tällä tavalla turvaisin sen, että niin yrityksen kuin omassa taloudessani ei tule liian tiukkaa. Autoa ei pitänyt laittaa lihoiksi (voinko kasvissyöjänä näin kirjoittaa?) siis siksi, että olisin menettänyt kaikki rahani tai osakeyhtiö olisi mennyt vararikkoon.

    Minulla on edelleen koti ja varaa ruokaan, ja olisi minusta erikoista, jos parin kuukauden ikäisen yhtiön olisi saanut konkurssiin, tai valtaviin velkoihin uponneeksi. Päinvastoin näyttää siltä, että ensimmäisestä tilikaudesta on tulossa onnistunut.

    Moottoripyöräily saa jatkua, sillä pyörää ei ole tarvinnut myydä.

    Nimi kohtalokkaaseen paperiin?

    Aiemmin ajattelin, että yrittäjyydessä merkittävänä riskinä on sellaisen sopimuksen tekeminen, josta joutuu suuriin ongelmiin. Yksityishenkilön turvana on todella paljon lainsäädäntöä, mutta yritysten välillä on enemmän vapautta sopia. Näin ollen osakeyhtiön edustajana nimensä voi laittaa paperiin, johon sisältyy kalliiksi käyviä ehtoja.

    Miljoonien urakassa taloudellinen ja mainehaitta voi olla huomattava.

    Olen huomannut ajatelleeni yritysten välisestä sopimisesta turhan mustavalkoisesti. Sopimusten tekeminen on ollut jopa selkeämpää kuin yksityishenkilönä: toinen osapuoli esittelee tarjouksen, antaa kysymyksiin vastauksia ja kertoo prosessista. Sopimustekstit on toki luettava tarkkaan ja erikoisista kohdista kysyttävä. Myös sopimusten tekoon saa ulkopuolista apua.

    Hävittiin, mutta kokemus sekin

    Yhdenlaista ja vieläpä merkittävää sopimiseen valmistautumista oli keväällä ollut julkinen urakkakilpailutus, johon jätimme tarjouksen. Kilpailutuksen voiton ratkaisi viime kädessä se, minkä yrityksen tarjoama hinta oli halvin. Sen lisäksi tietyt vaikkapa luottoluokitukseen ja päättäjien taustoihin liittyvät kriteerit oli täytettävä. Me ei kilpailutuksessa voitettu, koska hintamme ei ollut halvin, mutta kokemus oli mieleenpainuva. Huhti-toukokuu oli yhtä tapaamisten sovittelua ja viestien näpyttelyä, ja Excel-laskelmia tuli säädeltyä milloin kahvilassa, junassa kuin vielä puhelimella nukkumaan mennessä.

    Välillä puhelin ja läppäri on laitettava sivuun ja sivistettävä itseään.

    Jännittävän kokemuksesta teki sen valtavuus. Kilpailutuksissa voidaan puhua miljoonien eurojen kokonaisarvosta, ja jos urakan voittanut yritys ei täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, sekä taloudellinen että mainehaitta saattaa olla huomattava. Toisaalta tämä kaikki on juuri osa yrittäjyyden haastavuutta, ja kuten yksi possesta totesikin, kyse on vain roskien ajamisesta.

    Tässä työssä viihtyy

    Fiilis ensimmäisten kuukausien pohjalta on, että en ole katunut lainkaan yrittäjäksi lähtemistä. Kuukaudet ovat olleet täynnä itsenäisyyttä, ongelmien ratkaisemista, haasteiden voittamista ja asioiden tekemistä omalla tavalla. Sen lisäksi olemme possen kesken tiivistyneet käydessämme yhdessä läpi voittoja ja häviöitä. Tämä on ollut juuri sitä kaikkea, mikä on saanut pysymään työn imussa.

  • Palkanlisä ja hyvät työajat – nämä ovat roskakuskin työn edut

    Palkanlisä ja hyvät työajat – nämä ovat roskakuskin työn edut

    Lähtisitkö sinä roskakuskiksi? Ehkä sinulla on kuorma-auton ajo-oikeus sekä tavaraliikenteen ammattipätevyys ja olet pohtinut, millaista isoa autoa lähtisit ajamaan. Tässä on sinulle pohdinnan tueksi hyviä syitä lähteä roskakuskiksi – ja nämäkin edustavat vain osaa kaikista syistä!

    Ammattikuljettajien lepoajat ei murheena

    Piirturi on rekisteröinyt 15 minuutin tauon.

    Suomessa sallittujen poikkeuksien nojalla ajo- ja lepoaika-asetus ei koske roskakuskeja. Piirturia ei näin ollen tarvitse käyttää, ja taukoja ei tarvitse ajoittaa yhtäjaksoisen ajoajan mukaan. Toki poikkeus koskee monia muitakin kuljetuksia. Tauotta ei kuitenkaan roskakuskinkaan ole pakko työskennellä, sillä työaikalain mukainen puolen tunnin tauko 5,5 tunnin työskentelyjaksoa kohti on tarjottava.

    Viikonloput ovat pääasiassa vapaita.

    Poikkeus ajo- ja lepoajoista lienee monelle helpotus, sillä ajo- ja lepoaika-asetus voi turhauttaa joustamattomuutensa vuoksi. Poliisi onkin havainnut, että lakia noudatetaan Suomessa huonosti. Roskakuskin ei tosiaan tarvitse vauhteja keskeyttää tietyllä kellonlyömällä.

    Alan säännöllisimmät työajat

    Kuljetusalalle lähtevän on syytä varautua siihen, että työvuoron aloitus, ja lopetus varsinkaan, ei ole tiedossa. Työvuoroluettelo voi näyttää niin aamu-, päivä-, ilta- kuin yövuoroa, ja vuoro voi sijoittua mille vain viikonpäivällekin tahansa. Roskakuskin työajoista tekevät ennakoitavan pelkästään jätehuoltomääräykset.

    Ne rajaavat käytännössä yöllä työskentelyn pois, sillä useimmiten ne sallivat jätteiden keruun kello 6-22 välillä. Lisäksi ne edellyttävät jätteiden keräystä arkipäivisin, minkä ansiosta roskakuskin viikonloput ovat pääasiassa vapaita. Lue artikkelista tarkemmin roskakuskin työajoista.

    Perustuntipalkka lähentelee yhdistelmäkuskin palkkaa.

    Roskakuskille kuuluu 5 % ekstraa

    Auto- ja kuljetusalan työehtosopimusta kuuluu noudattaa jäteautonkuljettajan työsuhteessa. Sen pykälä 10 määrää, että eräiden muiden ajoneuvojen kuljettajien ohella jäteautonkuljettajille on maksettava erikoislisää, jonka suuruus on 5 prosenttia taulukkopalkasta eli niin ikään työehtosopimuksen määrittämästä vähimmäispalkasta.

    Palkoissa 5 prosenttiakin on merkittävä suurennus, ja esimerkiksi tämänhetkisten palkkataulukoiden perusteella aloitteleva roskakuski tienaa kuukaudessa 126 euroa enemmän ja yli 12 vuotta työskennellyt 134 euroa. Lisäksi perustuntipalkka lähentelee lisän kanssa yhdistelmäajoneuvonkuljettajan palkkaa. Onko perävaunu enää silloin niin kiinnostava lisä?

    Paikat vaihtelevat

    Tuhansien järvien maa avautuu kuorma-auton ikkunasta.

    Onko Nelostie Jyväskylästä Vantaalle käynyt liiankin tutuksi? Roskakuskin työauton mittariin voi työvuorossa kertyä vaivaiset 20 kilometriä. Siinä ei siis paljon asfalttia niellä! Jos on maaseudun kuski, asfalttia saattaa edes nähdä vain vuoron alussa ja lopussa. Muuten päivä koostuukin koko ajan kapeammista hiekkateistä niin metsien kuin peltoaukeiden keskellä.

    Roskakuskin viikko voi olla sellainen, että jotkin päivät hän ajelee taajamassa ja toiset maaseudulla. Jos on tuuraaja, joka ajelee milloin mitäkin listaa, tuskin kippipaikan ja varikon teiden ohessa juuri muuten samaa tietä viikossakaan suhaa!

  • Seuraa Pakkaripossen tarinaa

    Seuraa Pakkaripossen tarinaa

    Mukavaa, että olet päätynyt Pakkaripossen nettisivuille. Olen Aki Pouta, yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Pakkariposse on lopputulos, kun ymmärsin, että intohimo roskakuskin työtä kohtaan voisi olla kokonainen yritystä pyörittävä voima. Ja on Pakkaripossen syntytarinassa muutakin.

    Näillä nettisivuilla pääset seuraamaan, miten Pakkaripossen tarina jatkuu. Pidän rehellisestä ja paikoitellen suorasanaisestakin avoimuudesta, ja olen valmis kertomaan onnistumisten lisäksi niistä hetkistä, kun asiat menivät mönkään. Toisaalta avoimuutta voivat rajoittaa lait ja sopimukset. Myöskään minun ei ole järkevä kertoa sellaista, joka heikentäisi asemaamme yritysten välisessä kilpailussa.

    Nettisivuilla myös pääset tutustumaan roskakuskin työhön ja jätehuoltoon. Niistä on minulla ja muilla posselaisilla tietoa ja kokemusta, ja olemme valmiita niitä jakamaan. Kun kodin jätepisteellä jokin askarruttaa, voimme ehkä tarjota vastauksen, joka helpottaa myös roskakuskin työtä. Nämä sekä Pakkaripossesta kertovat kirjoitukset ovat Artikkelit-osiossa.

    Tämä sivusto kasvaa ja muuttuu koko ajan Pakkaripossen mukana. Tarinan edetessä voikin olla, että nettisivuilta lopulta jää blogimaisuus pois, ja viimeistään tällöin saatan jatkaa tarinan kertomista videoilla. Moni tietääkin minut YouTubesta ja TikTokista. Videot ovat tehokas ja nykyaikainen tapa viestiä, mutta tekstin ja kuvien voimaakaan ei pidä unohtaa.

    Olen kirjoittanut nettisivujen kaiken tekstin itse. Tekoälyä olen pyytänyt luomaan kuvia mutta itse ottamiani kuvia on tulossa lisää. Tosiasioiden kertominen ja näyttäminen on tärkeää, ja käytänkin paljon asiallisia tietolähteitä tukenani ja viittaan niihin. Voit aina lähettää palautetta, kysymyksiä tai kommentteja, yhteystiedot ovat täällä.